Inarinjärvessä on 3 318 saarta. Saarten ja luotojen suuri määrä tekee järvestä hyvin sokkeloisen, viehättävän ja myös eksyttävän. Mutkittelevaa rantaviivaa on valtavasti. Saarten paljoudesta huolimatta suureen järveen mahtuu myös suuria avovesialueita. Suurimmat selät ovat Kasariselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä, Satapetäjäselkä ja Ukonselkä. Saarista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti ja Leveä Petäjäsaari, joilla on jo omat lampensa.

Merimerkit ohjaavat kulkua ja auttavat paikantamisessa. Kuva: Tapio Tynys

Inarijärvelle on merkitty satoja kilometriä veneväyliä. Veneilykarttaan merkityt väylät on tarkoitettu ensisijaisesti moottoriveneille. Melojalle, joka hakee saarten suojaa, ja joka pystyy liikkumaan myös matalissa ja paikoin kivikkoisissakin rantavesissä, merkityt väylät eivät sovellu sellaisenaan. Niistä on kuitenkin paljon hyötyä, sillä väylämerkkien avulla kulkija pystyy paikantamaan sijaintinsa.

Inarijärveä ei saa koskaan aliarvioida. Vaikka järvi olisi lähtiessä tyyni ja hymyilevä, sää voi muuttua nopeasti. Varsinkin useamman päivän retkillä on varauduttava siihen, että matkaan sisältyy myös tuulisia ja sateisia päiviä. Tuulella Inarijärven aallokko voi yltyä sellaiseksi, ettei vesille ole mitään asiaa, jolloin välipäivät vietetään saarien suojassa. 

Kesäaikana valoa on ympäri vuorokauden. Aurinko ei laske ollenkaan kesäkuussa. Vasta heinäkuun lopulla se käväisee pariksi tunniksi horisontin alapuolella ja vasta elokuussa alkaa tulla lyhyt yö.

Pintaveden lämpötila on enimmillään heinäkuun lopulla. Selkävesillä se on noin 14 – 15 astetta ja matalissa lahdissa jopa yli 20 astetta. Elokuun puolivälin jälkeen veden lämpötila alkaa laskea nopeasti. Vesillä liikkujan tuleekin Inarijärvellä varoa veden varaan joutumista. Vaikka pelastusliivit pitävät pinnalla, kylmettyminen uhkaa nopeasti. Kuivapuvun käyttäminen on suositeltavaa veden matalan lämpötilan takia aina. 

Inarijärvelle varustautuminen 

Veneilykausi alkaa kesäkuun alkupuolella. Syksyä kohden tuulisuus lisääntyy, ja tuulta voi kestää useita päiviä. Veneilykausi loppuu viimeistään lokakuun alkupuolella, kun lahdet vetävät jäähän.

Tuulen suunta Inarilla on tavallisesti lounas tai koillinen. Nuorissa, pitkissä saarten välisissä salmissa, tuuli kääntyy salmen suuntaiseksi. Tästä syystä vesillä kulkija saa yleensä joko päästätellä myötäisessä tai puskea vastaiseen.

Paikalliset ihmiset liikkuvat järvellä moottoriveneillä ja virkistyskalastajilla on vetouisteluun varustettu vene. Retkeilijät tuovat yleensä kulkuneuvonsa mukanaan, mikä on yksin tai kaksin melottava, peräsimellä tai nostoevällä varustettu merikajakki. Intiaanikanootti eli avokanootti ei sovellu kovin hyvin näin avoimille vesille.

Ruoanlaittohetki trangialla. Kuva: Tapio Tynys

Metsähallituksella on järvellä varsin kattava veneilytukikohtien verkosto retkeilijöille. Inarijärven saarissa ei ole kauppoja, ravintoloita eikä muitakaan maksullisia palveluja. Siksi järvelle lähtijän tulee selvitä omillaan. Erätaidoista tulen teko, ruuan laitto, majoittuminen ja suunnistaminen ovat välttämättömiä. Retkiruoka on otettava mukaan, samoin majoitteet, tulentekovälineet ja muut työkalut. Lue lisää Retkeilyn ABC:n varusteista.  

Erityisen tärkeää on, että tulitikut ja puhelin pidetään vedenpitävässä kotelossa, joka on taskussa. Varustepussista olevista tikuista, puhelimesta, eväistä ynnä muista tarvikkeista ei ole mitään hyötyä, kun varusteet karkaa kajakin mukana tai pussi uppoaa järven pohjaan. Lue lisää Retkeilyn ABC:n turvallisuus -ohjeista.   

Lämmin ja tuulenpitävä vaatetus on ehdoton, vaikka lähtöpäivänä pelkkä t-paitakin tuntuisi riittävän.  Aurinkolasit tarvitaan suojaamaan silmiä ja aurinkovoide suojaamaan ihoa. Sääskiä ja mäkäröitä varten tarvitaan hyttyskarkote. Hyttyset eivät kiusaa vesillä, mutta rannassa ne voivat olla riesana varsinkin kesä-heinäkuun vaihteessa. Hyttyset viihtyvät tyvenessä, joten kannattaa hakeutua paikkaan, jossa käy tuulenvire.