Esihistoriallisia asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia

Hetan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja, joista suurin osa on sijainnut Ounasjärven pohjoisrannalla. Myös Karjalansaaresta sekä järven etelärannalta on havaittu merkkejä kivikautisista asuinpaikoista. Useimmat asuinpaikoista ovat olleet alueellisesti pieniä ja niistä on löydetty mm. kvartsia, palanutta luuta ja jaspista.

Metsästys ja kalastus olivat alueen ensimmäisiä elinkeinoja. Metsästyksestä kertovat myös Hetan alueella, Jyppyrän juurella sijaitsevat vanhat peurahautojen jäänteet. Alueella kulkee nykyisin peuranpyynnistä kertova polku, jonka varrella voi nähdä useita vanhoja pyyntikuoppia. Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihalla on entisöity peurahauta.

Vanha talo Hetan kotiseutumuseolla. Kuva: Maarit Kyöstilä

Poronhoitoa ja uudistiloja

1600-luvun loppupuolelta lähtien suurporonhoito levisi Enontekiön alueelle. Poronhoitajat eivät perustaneet kiinteitä asumuksia, vaan liikkuivat vuoden kierron mukaan laidunalueilta toiselle. He paimensivat porojaan ja muuttivat niiden mukana eli jutasivat Hetan alueen havumetsävyöhykkeeltä aina Pohjoisen Jäämeren rannoille asti. Ensimmäisten uudistilallisten on arvioitu asettuneen asumaan Ounasjärven rantaan 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa.

Postipolkuja

Postia alettiin kuljettaa kyliin jo ennen tieverkon rakentamista. 1800-luvun lopussa postia kuljetettiin kesällä jalkaisin pitkiäkin taipaleita. Näitä vanhoja postireittejä kutsutaankin nykyisin postipoluiksi. Kun Hettaan saatiin tie vuonna 1906 Palojoensuusta, postin tuominen kylään helpottui. Postiauto alkoi liikennöidä viikoittain vuonna 1923, kuitenkin vain kesäaikana. Hetasta eteenpäin postia kuljetettiin vielä jalkaisin postipolkuja pitkin. Yksi tällainen postipolku kulkee Hetan kylästä Näkkälään ja siitä eteenpäin Pöyrisjärvelle ja jopa Kalkujärvelle asti. Kalkujärvelle kuljettaessa postinkantajalla matkaa kertyi matkaa Hetasta yhteen suuntaan noin 60 km.

Saarela ja Kalle-hevonen Enontekiön maantiellä. Kuva: Pentti Eskola, 11.06.1906.GTK, Vanhatkuvat nro 2093.

Enontekiön koillisosan lapinkyliin postia kannettiin vuodesta 1928 alkaen joka toinen viikko. Kun lapinkylien asukkaat rakensivat vakituiset asuntonsa erämaan ulkopuolella sijaitseviin kyliin, myös erämaassa kulkevien postilinjojen tarve väheni. Postinkuljetuslinjaa lyhennettiin aluksi Pöyrisjärvelle, myöhemmin Näkkälään päättyväksi.

Postia kuljetettiin kesällä jalkaisin, talvisin poron reessä tai ahkiossa. Polkupyörän käytön yleistyessä nopeutui postinjakelu kesäaikanakin. Edestakaisen postituskuljetusmatkan ehti ripeä jakaja suorittaa pyöräillen yhdessä päivässä.