Levinneisyys

Ilves (Lynx lynx) on yksi laajimmalle levinneistä kissaeläimistä. Niitä on maailmassa viittä eri lajia, joista meidän ilveksemme on kookkain. Ilvestä tavataan eri puolilla Eurooppaa sekä jonkin verran myös Aasiassa. Pohjois-Amerikassa elävä ilves on omaa ilvestämme hieman pienempi.

Ilves. Kuva: Heli Saloniemi

Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Ilveksen saalistustavat vaikuttavat sen levinneisyyteen maassamme. Saaliin vaaniminen onnistuu parhaiten metsässä. Tästä syystä ilvestä ei tavata tunturialueilla, vaikka sitä muuten esiintyykin koko maassa.

 

Ulkonäkö

Ilves on noin 70 - 140 cm pitkä. Sen häntä on pisimmillään 25 cm ja hännänpää musta. Erityisesti takajalat ovat pitkät ja lihaksikkaat, ja kuten muutkin kissaeläimet, ilves pystyy vetämään kynnet sisään. Aikuisen ilveksen paino vaihtelee 8 ja 25 kg:n välillä. Yleensä urokset painavat noin 19 kg ja ovat naaraita kookkaampia. Täplikkään turkin pohjaväri on kesällä punertava, mutta muuttuu talvella ruskehtavaksi tai harmaaksi. Ilveksen parhaat tuntomerkit ovat tupsukorvat ja poskiparta. 
 

Elintavat

Ilves liikkuu pääasiassa öisin tai hämärän aikaan. Se on yksineläjä, jonka reviiri voi olla jopa 1000 km². Urokset eivät siedä muita uroksia alueellaan, mutta hiukan sosiaalisemmilla naarailla reviirit saattavat mennä päällekkäin. Kevättalvella ilvekset saattavat liikkua pieninä ryhminä, mutta tällöin kyseessä on emo ja sen edellisvuotiset poikaset.

Ilvekset lisääntyvät toukokuun loppupuolella, jolloin naaras synnyttää 1 - 3 poikasta puunjuurakon alle tai kivilouhikkoon. Poikaset ovat emostaan riippuvaisia vajaan vuoden ikäisiksi.
 

Saaliseläimet

Ilveksen saalistustaktiikka on samanlainen kuin muillakin kissapedoilla. Ensin se vaanii kärsivällisesti saalista ja päästyään riittävän lähelle, loikkaa sen niskaan. Ilveksen pääravintoa ovat metsäjänikset, mutta se voi pyydystää kaikkea pikkujyrsijöistä metsäkanalintuihin. Hämeen alueella ilveksen tiedetään pyydystäneen valkohäntäkauriitakin. 
 

Metsästys

Ilvestä metsästettiin rajusti 1900-luvun alussa ja laji oli kadota meiltä kokonaan. Ilveskanta on toipunut hyvin, mutta sitä uhkaavat yhä sopivien elinympäristöjen häviäminen ja saaliseläinten väheneminen. Nykyisin ilves on rauhoitettu ja sitä saa metsästää ainoastaan luvanvaraisesti.