Osa suomalaista sielunmaisemaa

Vanajaveden laakso on yksi Suomen 27:stä kansallismaisemaksi nimetystä maisema-kokonaisuudesta. Kansallismaisemiksi on valittu alueita, jotka ovat edustavimpia esimerkkejä maamme luonnon- ja kulttuuripiirteitä.

Lusikkaniemi. Kuva: Elina Nystedt


Aulanko on keskeinen osa Vanajaveden kansallismaisemaa sekä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Aulangonvuoren näkötornista on ihailtu Aulangonjärven itärannan vehreyttä jo yli vuosisadan ajan. Näkötornilta avautuva erämainen ja metsäinen maisema on aina ihastuttanut ja inspiroinut taiteilijoita. On uskottu, että Sibelius olisi Finlandiaa säveltäessään ajatellut juuri näitä synnyinseutunsa maisemia. Vanajaveden maisemissa ovat Sibeliuksen lisäksi viihtyneet muutkin suuret kulttuuripersoonat kuten Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino.

Luonnon ja kulttuurin liitto maisemassa 
 

Kansallismaisema-alueen ydin on Vanajavesi lahtineen, kalliosaarineen ja niemineen. Tärkeä osa kansallismaisemaa on sen rikas kulttuuriperintö. Esihistorialliselta ajalta asti jatkunut asutus ja maanviljelys ovat tuoneet maisemaan oman lisänsä: historiallinen maankäyttö monimuotoisin pelto- ja niittykuvioineen sekä perinteisine asumuksineen näkyy yhä maisemassa.

Vanajaveden laakso on täynnä historiaa. Menneistä vuosisadoista kertovat kartanomiljööt puistoineen ja puutarhoineen, Hattulan keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko sekä tietenkin Hämeen linna. Pyhän Ristin kirkko muurattiin samaan aikaan 1300-luvulla Hämeen linnan tiilimuurien kanssa. Alkujaan harmaakivinen linna rakennettiin Hämeen ja muun valtakunnan suojaksi 1200-luvun lopulla. Pyhän Ristin kirkko oli puolestaan katolisella ajalla maamme merkittävimpiä pyhiinvaelluskirkkoja.

Postikorttimaisema

Valokuvaaja Taneli Eskolan väitöskirja Teräslintu ja lumpeenkukka (1997) tarkastelee ja tulkitsee Aulangosta otettujen valokuvien muutosta ajan saatossa. Tutkimus hahmottelee suomalaisen maisemaidentiteetin rakentumista sekä matkailukulttuurin muutosta. Tutkimuksessa matkailu ja valokuvaus kietoutuvat toisiinsa.

1900-luvun alkupuolella Aulanko oli tärkeä osa suomikuvaa. Aulanko esiintyi yleisesti postikorteissa, Suomea esittelevissä kuvateoksissa sekä jopa elokuvissa. Tavallisesti kuvattiin lähinnä kauniita maisemia, mutta dramaattisempiakin lähestymistapoja nähtiin: sotavuosina Lotta Svärd -järjestö julkaisi postikortin, jossa nuori lotta kiikaroi taivaanrantaa ilmatorjuntatehtävissä Aulangon tornin huipulla. Kuvassa on vahva tunnelma. Tuttu, kaunis maisema ja sen rauhan valpas vartija olivat kansallisia symboleita.