Ailinpieti on yksihuoneinen, hirsirakenteinen lautakattoinen kalastajan
asumus, jonka ovensuunurkassa on ollut liuskekivistä muurattu takka.
Lohenpyrstölle salvotun hirsialustan päällä oli alimmaisena isokokoisista
luonnonkivistä ladottu pohja. Piisin yläpuolella tulisija jatkui kivistä
muurattuna katolle. Myöhemmin sitä paikkailtiin uponneesta tiililaivasta
saaduilla tiilillä. Ovea vastapäätä oli kuusiruutuinen yksinkertainen ikkuna.
Ikkunan alla oli pöytä ja penkki. Vasemmalla oli koko sivuseinän mittainen
välilaudalla kahtia jaettu ritsi eli makuulaveri. Oikealla oli sänky, jonka
yläpuolella katossa oli luukku, josta pääsi vintille. Ritsin päällä oli
valoaukkona räppänä. Seinissä on ollut paljon kaiverruksia. Myöhemmin seinä on
päällystetty pahvilla. Etuosassa oli lautaeteinen eli kylmäpuovi.
Pohjoisseinustalla oli toinen lämmittämätön lautaosa ns. laukkuliiteri.
Kylmäpuovi ja laukkuliiteri olivat pystysuuntaista lomalautaa ja niissä oli
lautalattia. Ailinpietin ovessa oli puusaranat.
Maa nousee, maailma muuttuu
Ailinpietin kalamaja sijaitsee hailuotolaisten haminan kohdalla. Majan
ympärillä on useita veneiden veto- ja rantautumispaikkoja, jotka ovat jääneet
kauas rannasta maankohoamisen seurauksena. Alueen kivissä on runsaasti
kaiverruksia. Ailinpietin vieressä olevassa kivessä on vuosiluku 1773. Kaivo on
tehty 1800-luvulla. Kalastajia ohjannut tynnyripooki on tehty 1930-luvulla,
mutta mahdollisesti paikalla oli pooki jo aikaisemminkin. Sarven sauna, joka oli
pystyssä vielä 1970-luvulla, pystytettiin 1833.
Ailinpieti rakennettiin 1860-luvulla. Ensimmäisen omistaja oli Arvid
Ailinpieti, jonka jälkeläiset käyttivät rakennusta aina 1960-luvulle asti. Sen
jälkeen rakennus oli autiona. Ailinpietin tultua valtion omistukseen 1990-luvun
alussa, se suojeltiin ympäristöministeriön päätöksellä. Rakennus entisöitiin
vuonna 1994.