Sipoonkorven kansallispuistossa hoidetaan ja ennallistetaan luontoa yhteensä noin 130 hehtaarilla. Toimenpiteet aloitetaan syksyn 2011 aikana. Lehtoja ja jalopuita hoidetaan noin 40 hehtaaria ja soita sekä metsiä ennallistetaan noin 90 hehtaaria. Toimenpiteiden tarkoituksena on palauttaa ihmisen muuttamaa luontoa mahdollisimman lähelle luonnontilaa ja luoda pitkällä aikavälillä edustava kokonaisuus monipuolisine luontotyyppeineen.
Metsissä pyritään monipuolistamaan puulajisuhteita ja puustorakennetta. Alueella lisätään lahopuuta, josta monet metsien eliölajit ovat riippuvaisia. Soita ennallistetaan ojia tukkimalla ja patoamalla. Näin pyritään palauttamaan alueen soiden luontainen kehitys uudelleen alulle. Toimenpiteitä tehdään sekä henkilö- että konetyönä. Kävijät voivat liikkua alueella normaaliin tapaan lukuun ottamatta käynnissä olevien ennallistamistöiden lähiympäristöä.
Lehdoissa vähennetään kuusien määrää kaatamalla ja kaulaamalla isoja kuusia sekä raivaamalla aliskasvoskuusikkoa. Kuusi muodostaa paikoin tiheän ja pimeän lehtokasvillisuutta taannuttavan kerroksen. Toimenpiteillä pyritään palauttamaan lehtojen luonteenomaista lajistoa ja monipuolistamaan lehtojen yksipuolista puulajistoa ja -rakennetta. Jalopuita ja pähkinäpensaita hoidetaan tekemällä niille lisää kasvutilaa.
Soita pyritään ennallistamaan niin paljon kuin se vain suunnittelualueen puitteissa on mahdollista. Ennallistettavat suot ovat pääosin kapeahkoja korpijuotteja. Luonnontilaisten soiden määrän vähentyminen on johtanut eläin- ja kasvilajien harvinaistumiseen, joten soiden ennallistaminen on tärkeää. Korvet on luokiteltu uhanalaisiksi luontotyypeiksi.
Metsien ennallistamistoimenpiteet tehdään kohteilla, joiden puulajisto tai puustorakenne on yksipuolista ja lahopuuta on hyvin vähän. Metsien ennallistamistoimenpiteet pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti konetyönä puita kaatamalla, jolloin työn jälki on mahdollisimman luonnollisen näköistä.
Sipoonkorven kansallispuiston pinta-ala on 1847 hehtaaria, josta 1268 hehtaaria kuuluu Sipoonkorven Natura 2000-alueeseen (FI0100066). Topografia suunnittelualueella on hyvin vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Alueella vuorottelevat erikokoiset kallioalueet sekä niiden väliset metsät ja korpijuotit. Kallioalueiden väleissä ja niiden alarinteillä on paikoin reheviä lehtoja puroineen. Maaston vaihtelevuuden vuoksi alueella esiintyy monipuolinen kirjo erilaisia luontotyyppejä. Alueella esiintyy myös useita Natura 2000–luontotyyppejä ja luontodirektiivin lajeja. Kansallispuiston alueelta on havaittu noin 60 uhanalaista ja silmälläpidettävää eliölajia. Tarkimmin alueelta on selvitetty sieni-, kääväkäs- ja lintulajeja. Alueelta on löydetty vuonna 2011 uusi tieteelle kuvaamaton kuusiukonsieniin kuuluva sienilaji.
Lisätietoja