Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen sekä Evon retkeilyalueen kävijätutkimukset on julkaistu. Kävijätutkimuksilla selvitettiin alueiden kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä.
Kävijätutkimusten maasto-osuus, eli kyselyiden kerääminen toteutettiin kesän 2010 aikana. "Ihmisten kohtaaminen oli mukavaa, varsinkin koska ihmiset olivat useimmiten hyvällä ja rennolla tuulella retkeillessään", kertoo Liesjärven kävijätutkimuksen tekijä Riikka Tikkanen, ja jatkaa: "Liesjärven suosituimmat käyntikohteet ovat kansallispuiston vanhemmassa osassa: Korteniemen perinnetilalla ja Kyynäränharjulla. Kävijät ovat erityisesti olleet tyytyväisiä Korteniemen perinnetilan palveluihin. Suurin osa kävijöistä on lähialueelta, mutta myös pääkaupunkiseudulta on jonkin verran kävijöitä."
Miksi ihmiset käyvät kansallispuistoissa?
Tärkeimmät syyt kansallispuistoissa vierailemiseen olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Torronsuon kansallispuistossa näiden lisäksi erityisesti kuntoilu. Kansallispuistoon tullaan kävelemään ja katselemaan maisemia. Liesjärvellä eväsretkeily on yleinen harrastus, kun taas Torronsuolla harrastetaan murtomaahiihtoa.
Sekä Liesjärven, että Torronsuon kansallispuistossa on tiettyjä erityisen suosittuja kohteita, joissa suurin osa kävijöistä vierailee. "Torronsuolla suurin osa kävijöistä tutustuu Kiljamon luontotorniin", sanoo Torronsuon kävijätutkimuksen tekijä Outi Mäenpää.
Evon retkeilyalueella painotus esteettömyydessä
Evon retkeilyalueella liikuntaesteisten kävijöiden määrän kartoittaminen oli oleellinen osa kävijätutkimusta, sillä retkeilyalueiden ja kansallispuistojen suunnittelussa kiinnitetään yhä enemmän huomiota liikuntaesteisten hyvinvointiin ja heidän mahdollisuuksiinsa käyttää näiden alueiden palveluita ja liikkua luonnossa.
Marjo Mäenpään (os. Korhonen) laatimassa Evon retkeilyalueen kävijätutkimuksessa tulee ilmi että Niemisjärven virkistyskalastusalue on Evon suosituin alue, ja että sen kehittämiseen kannattaa panostaa jatkossakin. Niemisjärven alueelle onkin vuoden 2011 aikana rakennettu esteetön onkilaituri sekä esteetön tulipaikka. Myös kioski on valmistunut ja on toiminnassa.
Tärkeimpinä syinä Evolla vierailuun pidettiin rentoutumista, luonnon kokemista ja pääsyä pois kaupungin melusta ja saasteista. Evolla harrastettiin eniten kalastusta, kävelyä, uintia ja retkeilyä. Suurin osa kävijöistä oli Evon alueen eteläpuolelta: Hämeenlinnasta, Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta.
Lisätietoja
Faktalaatikko
- Liesjärven kansallispuisto on yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista, perustettu vuonna 1956. Puisto sijaitsee Hämeen järviylängöllä, Tammelan, Someron ja Karkkilan kuntien alueella. Monipuolisen retkikohteen puistosta tekevät metsät, rannat sekä erikokoiset saaret ja luodot. Maiseman monipuolisuutta lisää myös Liesjärveä ja Kyynäräjärveä erottava Kyynäränharju. Harjun ohella kansallispuiston eteläosissa sijaitseva Korteniemen perinnetila on yksi puiston suosituimmista käyntikohteista.
- Torronsuo on Suomen suurin lähes luonnontilainen keidassuo. Vuonna 1990 perustettu Torronsuon kansallispuisto sijaitsee Kanta-Hämeessä, Tammelan kunnassa. Suurin osa kansallispuistosta on suota, ja vuosituhansien aikana kertynyt ja kasvanut turvekerros on Torronsuossa paksuimmillaan yli kymmenen metriä. Torronsuo on Hämeen järviylängön vetovoimaisimpia retkeily- ja luontomatkailukohteita. Erityisesti keväällä ja syksyllä Torronsuolla on mukava tarkkailla lintujen muuttoa ja suolle lepäämään pysähtyviä lintulajeja. Talvella suolla risteilee latuverkosto, jota on ylläpidetty paikallisin talkoovoimin noin kymmenen vuoden ajan.
- Evon retkeilyalue sijaitsee Etelä-Suomessa, Hämeenlinnan kaupungin ja Padasjoen kunnan alueella. Evon retkeilyalue on yhteensä noin 8500 hehtaarin suuruinen alue, jossa voi patikoida merkityillä reiteillä, yöpyä laavuilla tai telttailuun varatuilla paikoilla. Metsähallitus vastaa Evon retkeilyalueen hoidosta ja ylläpidosta tavoitteenaan, että reitistö, rakenteet ja palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin alueen käyttäjien tarpeita. Retkeilyalue on vedenjakaja-aluetta, jolle on tyypillistä pienten lampien ja järvien suuri määrä. Lisäksi jääkauden vaikutuksesta alueen maasto on kumpuilevaa ja Syrjänalusen harjun korkein kohta on noin 160 metriä merenpinnasta. Evon metsät ovat pääosin nuorta kasvatusmetsää, mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Vanhat metsät painottuvat suojelualueille, kuten Kotisten aarnialueelle ja Sudenpesänkankaalle. Metsätaloutta harjoitetaan Evolla virkistysarvot huomioonottaen.