Luontoon.fi etusivulle
Metsähallitus

Lapin kasviyhdyskuntien muutoksesta 

Inarilainen biologi, pitkänlinjan opettaja ja luontokasvattaja Esko Sirjola kertoo, mikä Ylä-Lapin kasviyhdyskuntia uhkaa tulevaisuudessa. Luontoilta Luontokeskus Kellokkaassa torstaina 19.4. klo 18:00.

Sammalvarpio, närvänä, vaivaispaju ja tinajäkälä Käsivarren tuntureilla. Kuva: Tapani Vartiainen

Lajien muuttuminen

Nimettyjä kasvilajeja on yli 400 000, mutta itse lajikäsite on  kriisissä. Linnén kaksinimijärjestelmä voi sinänsä hyvin, mutta mikä laji oikeastaan on? Onko se ulkoisilta ominaisuuksiltaan yhtenäinen populaatio, joka säilyttää ominaisuutensa sukupolvesta toiseen? Suljettu geenijoukko? DNA-testit panevat uusiksi monet vakiintuneet luokittelut. Luonto ei lajikäsitettä tarvitse, lajit syntyvät, jakautuvat uusiksi ja aikanaan häviävät.

Happamoituvatko meret?

Elämä maapallolla perustuu kasvien sitomaan auringon energiaan. Valokvantteina saapuvat energiamoukut  tuottavat viherhiukkasissa jännitteen, jolla hajotetaan vesimolekyylejä. Vapautuva vety sidotaan hiilidioksidiin sokeriksi, ja happi vapautuu ilmakehään. Merien levät sitovat enemmän energiaa ja hiilidioksidia kuin maakasvit yhteensä. Onko levien tuotanto pudonnut, happamoituvatko meret? 

Tunturien kasviyhdyskunnat

Lappi vapautui mannerjäästä n. 10 000 v. sitten ja kasvit aloittivat paljastuvan maan valloituksen, ensimmäisenä tunturikoivun ja lapinvuokon luonnehtima Dryas-yhdyskunta. Mänty saapui seuraavaksi ja viimeisenä kuusi. Kun varsinkin lentokykyiset eläimet valloittavat hetkessä uusia alueita. Kasvien leviämiskyky vaihtelee, osa jäätä väistäneistä kasvilajeista lienee vielä paluumatkalla. Ihmisen vaikutus on vaihdellut eri aikoina. Perinteinen maatalous loi uusia elinympäristöjä, kun taas tehostettu maa- ja metsätalous köyhdyttää niitä.

Nopea muutos

Maapallon lämpöilmasto perustuu poisheijastuvaa säteilyä pidättävään kaasuvaippaan, siinä tärkeimpinä vesihöyry ja hiilidioksidi. Viime vuosikymmeninä havaittu lämpeneminen ei sinänsä ole maapallolla uutta, mutta muutoksen nopeus on. Kun ilmakehään jää enemmän energiaa ilmanpaine-erot kasvavat ja tuulet voimistuvat. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät kohti napoja. Lappiin ennustetaan lyhyempiä talvia, pidempiä avovesikausia ja runsaampia sateita. 

Odotettavissa

Vesistöissä, kuten Inarijärvessä lämmönlisäys kasvattaa planktonin tuotantoa ja käynnistää pohjasedimenteissä mikrobitoimintaa, joka lisää ravinnemääriä. Sateiden myötä huuhtoutuminen nostaa humuspitoisuutta.

Soissa lämmön ja sateiden kasvu lisää soistumista, mutta palsasuot sulavat.
Maatalouden muutoksessa niittykasvillisuus taantuu, osa niityistä kuusettuu. Voimistuvat tulvat voivat hidastaa muutosta.

Metsissä männyn metsänrajaa säätelee kesien lämpösumma, puuraja siirtynee nykyistä korkeammalle ja pohjoisemmaksi. Ratkaisevaa ovat muutokset maaperän eliöstössä ja  karikkeessa. Puuvartiset kasvimmehan ovat sienten symbiontteja. Kasvien talvihorros on ajastettu valon määrään, ei lämpöön. Tuleeko uusia tuholaisia?

Tunturikoivikoita ja paljakan kasvillisuutta odottaa taantuminen, kenties kato. Äärioloihin sopeutuneet tunturikasvit menettävät kilpailukykynsä ja viimeinen turvapaikka saattaa löytyä Käsivarren suurtuntureilta.

Lisätiedot   

  • Luontokeskus Kellokas. Liput 7 e, sisältää nisukahvit.
  • Ylläksen matkailuyhdistyksen jäsenyritysten henkilökunnalle luontoillat ovat Staff -passilla ilmaisia!
  • Samoin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Metsähallituksen yhteistyöyrittäjien henkilökunta pääsee luontoiltoihin ilmaiseksi. Nisukahvit joutuu kuitenkin kustantamaan itse!
Viimeisin päivitys 28.2.2012
Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100